Keskiryhmä haluaa toimia seuraavien tavoitteiden puolesta:
1. Rajaton Pohjola
Keskiryhmä haluaa poistaa jäljellä olevat esteet vapaan liikkumisen tieltä Pohjoismaissa. Pohjoismaiden kansalaisten tulee voida valita vapaasti asuin-, työ- ja opiskelupaikkansa, ja heillä tulee olla samat sosiaaliset etuudet ja oikeudet asuinpaikasta riippumatta. Rajattomasta Pohjolasta tulee tehdä esikuva rajattomalle Euroopalle ja rajattomalle maailmalle.
2. Pohjoismaisen hyvinvoinnin säilyttäminen ja vahvistaminen
Pohjoismaat ovat tehneet erilaisia ratkaisuja hyvinvointiin liittyen, mutta perusarvot – tasa-arvo, osallistuminen ja solidaarisuus – ovat yhteisiä. Keskiryhmälle on tärkeää, että kaikille Pohjoismaiden kansalaisille taataan hyvinvointipalvelut. Koulutuksen, terveyspalveluiden, yhteiskunnallisten ja työelämän oikeuksien takaaminen tasapuolisesti kaikille kansalaisille on Pohjoismaissa ollut materiaalisen turvallisuuden ja kansalaisoikeuksien perusta. Nämä on pystytty takaamaan lainsäädännöllä ja julkisilla palveluilla.
Globalisaation ja Euroopan yhdentymisen myötä kotimaassa tuotettujen tavaroiden markkinat laajenevat, työmarkkinat yhdistyvät ja veroja sekä muita maksuja harmonisoidaan. Keskiryhmä haluaa mukauttaa hyvinvointiyhteiskunnan vastaamaan nykyajan haasteita. On tärkeää, etteivät taloudelliset näkökohdat estä tärkeiden hyvinvointitavoitteiden toteutumista.
Pohjoismaiseen hyvinvointiin kuuluu heikoimmista huolehtiminen. Eläinten hyvinvointi on osa koko yhteiskunnan hyvinvointia.
Keskiryhmälle on tärkeää, että päätökset tehdään niin lähellä kansalaista kuin mahdollista.
Keskiryhmä haluaa:
- Edistää hyvinvointipalveluiden yhdenmukaistamista Pohjoismaiden välillä.
- Varmistaa kaikille Pohjoismaiden kansalaisille mahdollisuuden työntekoon ja hyvinvointipalveluiden hyödyntämiseen.
- Edesauttaa Pohjoismaiden välistä yhteistyötä hyvinvointiin ja työelämään liittyvissä kysymyksissä.
- Parantaa Pohjoismaiden kilpailukykyä panostamalla tieteeseen, tutkimukseen ja innovaatioihin ja kehittämällä uusia palveluita.
3. Yhteisen kulttuurin hyödyntäminen voimavarana
Pohjoismainen yhteistyö on parhaimmillaan kulttuuriyhteistyössä. Yhteinen kulttuuriperintömme on paljon muutakin kuin perinteisiä kulttuurin ilmenemismuotoja. Se perustuu arvoihin, jotka ovat johtaneet demokraattisten yhteiskuntiemme syntyyn.
Monimuotoistuvassa ja globalisoituvassa maailmassa yhteinen kulttuuriperintö on vahvuus. Parhaimmillaan se edesauttaa ymmärtämään ja hyväksymään erilaisuutta ja kehittämään vuoropuhelua eri kulttuureista tulevien ihmisten välillä. Kulttuurimme voi myös olla menestystekijä yhä lisääntyvän kilpailun maailmassa. Keskiryhmän tavoitteena on kulttuuristen voimavarojemme käyttö kilpailukyvyn lisäämiseksi.
4. Kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen
Pohjoismainen demokratia perustuu vahvaan kansalaisosallistumiseen ja elinvoimaiseen kansalaisyhteiskuntaan. Hyvinvointiyhteiskuntamme kehitys on kulkenut käsi kädessä vahvojen kansalaisjärjestöjen ja liikkeiden, eli ns. Kolmannen sektorin kanssa. Juuri tähän perustuu yhteiskuntiemme monimuotoisuus globalisoituneessa maailmassa.
On tärkeää kehittää demokraattisia instituutioita naapurimaissamme Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Siellä, samoin kuin Venäjällä ja Valko-Venäjällä, kansalaisjärjestöt ovat avainroolissa demokratian vahvistajina. On tärkeä edistää yhteistyötä pohjoismaisten kansalaisjärjestöjen sekä niiden ulkomaisten sisarjärjestöjen välillä.
Keskiryhmä haluaa tukea kansalaisjärjestöjen ihmiskaupan, lapsipornon ja huumeiden vastaista työtä.
5. Yhteistyö turvallisen ympäristön hyväksi
Ympäristöuhat lisääntyvät siitä huolimatta, että laki edellyttää Pohjoismaita suojelemaan ympäristöä ja edistämään kestävää kehitystä. Pohjoismaiden tulee panostaa erityisesti arktisten alueiden suojeluun. Tiedämme, että arktisten alueiden jäätikön sulamisella voi olla perustavaa laatua olevia vaikutuksia ihmisille ja eläimille maailmanlaajuisesti.
Arktisen luonnon suojeleminen edellyttää tiivistä yhteistyötä Pohjoismaiden, Euroopan unionin, Venjän, Yhdysvaltojen sekä Barentsin neuvoston ja Arktisen neuvoston välillä.
Myös Itämeressä sekä Pohjanmerellä ja Jäämerellä kalastus, raaka-aineiden väheneminen sekä lisääntyvä liikenne aiheuttavat vakavia uhkia. Öljyonnettomuuksien ja ydinvoimalaonnettomuuksien uhka on myös huomattava.
Keskiryhmän mielestä Pohjoismaiden tulee yhdessä panostaa vaihtoehtoisten uusiutuvien energialähteiden tutkimukseen. Pohjoismaiden tulee olla edelläkävijöitä öljy- ja muiden fossiilisten polttoaineiden riippuvuuden vähentämisessä.
Keskiryhmä haluaa:
- Tukea tutkimusta, jossa selvitetään ilmastonmuutoksen vaikutuksia sekä muita ympäristöön liittyviä haasteita arktisilla alueilla.
- Jatkaa Itämeren tilan kohentamista muiden ympärysmaiden kanssa.
- Tehdä Pohjoismaista edelläkävijöitä vaihtoehtoisten energialähteiden kehittämisessä ja käytössä.
- Vahvistaa pohjoismaista vaihtoehtoenergiaan keskittyvää tutkimusta, tavoitteena vähentää riippuvuutta fossiilisista energialähteistä.
6. Pohjoismaisen EU-yhteistyön kehittäminen
Pohjoismailla on paljon annettavaa Euroopan unionille. Vahva kansalaisyhteiskunta, ihmisryhmien välinen tasa-arvo, yksilöiden taloudellinen riippumattomuus, yhteiskunnan monimuotoisuuden vaaliminen, puhtaan luonnon ja ruoan kunnioittaminen, sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen mukainen elämäntapa – siinä joitain Pohjoismaiden vahvuuksia, joiden pohjalta meidän tulee pyrkiä aktiivisesti vaikuttamaan koko maanosamme kehitykseen. Yksin olemme pieniä – yhdessä paljon suurempia.
Keskiryhmän mielestä pohjoismaisen yhteistyön avulla tulee pyrkiä ennakoivaan ja aloitteelliseen EU-työskentelyyn – sellaiseen, johon meillä ei yksittäisinä, pieninä maina välttämättä ole resursseja. Pohjoismaille tärkeitä kysymyksiä pitää jatkuvasti yrittää kaivaa esiin EU:n agendalta, ja niitä pitää myös yhdessä, aktiivisesti pyrkiä tuomaan sinne. Samalla tulee varmistaa, ettei tekeillä oleva EU-lainsäädäntö luo maidemme välille uusia rajaesteitä.
Keskiryhmän tavoitteena on, että Pohjoismaat ovat rajattoman Euroopan edelläkävijöitä. EU:sta huolimatta – tai juuri sen vuoksi – meidän tulee rohkeasti pyrkiä löytämään alueellista liikkuvuutta edistäviä ratkaisuja, vaikka samat ratkaisut koko EU:n tasolla olisivat vielä kaukana tulevaisuudessa.
7. Pohjoismaiden neuvoston työn tehostaminen ja kohdentaminen
Keskiryhmän mielestä Pohjoismaiden välisen poliittisen yhteistyön tavoitetasoa, ”rimaa”, pitäisi nostaa paljon korkeammalle kuin missä se on tänä päivänä. Pohjoismaiden neuvosto ja ministerineuvosto tulisi valjastaa tarkasti määriteltyjen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Pohjoismaiden neuvosto on pohjoismaisen yhteistyön asiantuntijaorganisaatio, jossa asiantuntijoina ovat vaaleissa valitut kansanedustajat. Kansanedustajat pystyvät vaikuttamaan Pohjoismaiden hallituksiin, jotta nämä huomioisivat paremmin Pohjoismaiden yhteiset vahvuudet ja hyödyntäisivät niitä. Pohjoismaiden neuvostossa, erityisesti sen valiokunnissa, tehtävän työn tuloksia pitäisi pystyä hyödyntämään paljon nykyistä tehokkaammin.
