Ajankohtaista

Jäsenehdotus ilmastoviisaasta rakentamisesta Pohjoismaissa

marraskuu 26, 2018

Pohjoismaiden neuvoston Keskiryhmä ehdottaa, että Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjoismaiden ministerineuvostolle

 

että se toteuttaa paremman kartoituksen ja seurannan rakennus- ja purkujätteestä Pohjoismaissa.

 

että se kehittää kannustimet resurssitehokkaista rakennuksista palkitsemiseksi, edistää puun kestävää käyttöä rakennusmateriaalina sekä yhä suuremmassa määrin palkitsee rakennusteollisuuden itsesäätelyä koskien hiilidioksidipäästöjä

 

että se syventää Pohjoismaista yhteistyötä kestävyyssuunnittelun ja rakentamisen pyrkimyksissä edistää nollaenergiarakentamista ja parhaita käytäntöjä alan resurssitehokkuudessa.

 

 

Perustelut

 

Elinkaariajattelu luo perustan kestävyydelle ja hyvinvoinnille tulevaisuuden Pohjoismaissa. Nyt on korkea aika miettiä, miten rakennamme – ei ainoastaan tarkastellen nykyistä tarvetta, vaan nykyhetken rakentamisen elinkaarta pidemmälle. Rakennustemme on voitava tulla muiksi rakennuksiksi tulevaisuudessa. Rakennusprojektin on kierrätettävä ja vähennettävä päästöjä.

 

Rakennus- ja purkujäte on yksi Pohjoismaassa syntyvistä suurimmista jätevirroista. EU:ssa jätekategorian arvioidaan muodostavan 25-30% kokonaisjätemäärästä. Tämän jätteen tilastointi, jätteenluokittelu ja jäteviennin valvonta on epäjohdonmukaista, puutteellista ja vaihtelee maittain, minkä todetaan olevan ongelma sekä EU-komission jo vuodelta 2011 olevassa raportissa että Pohjoismaiden ministerineuvoston raportissa Shipments of greenlisted waste: a Nordic survey vuodelta 2017. EU on listannut rakennus- ja purkujätteen (CDW) ”prioriteettivirraksi”, toisin sanoen jätetyypiksi, jolla on korkea prioriteetti sen korkean kierrätyspotentiaalin sekä kulu- ja päästösäästöjen nojalla. Kierrätetylle materiaalille löytyy markkinoita ja tämän tyyppisen jätteen talteenottoteknologia on saatavilla ja taloudellinen. Huolimatta EU-tavoitteesta kierrättää vähintään 70% CDW:sta (paino) vuonna 2020 heittelee kierrätysaste 10% ja 90% välillä EU-jäsenmaiden kesken.

 

Tässä tulevat kuvioihin kestävyysajattelu ja -suunnittelu nykypäivän rakennussuunnittelussa:

alan koulutuksen on edistettävä resurssitehokkuutta ja kierrätystä, mutta on myös otettava huomioon rakennuksen koko elinkaari. EU-komissio on moittinut keinoja resurssitehokkaiden rakentamistapojen kysynnän ja käytön vilkastuttamiseksi käyttämällä elinkaarikustannuslaskentaa ja lisäksi sopivia rahoitussäännöksiä. EU-komissio on myös ilmaissut toiveen kannustimen kehittämisestä, jolla palkittaisiin resurssitehokkaat rakennukset sekä edistettäisiin puun kestävää käyttöä rakennusmateriaalina.

 

Elinkeinoelämästä löytyy esimerkki, joka ottaa huomioon elinkaaren, toisin sanoen tuotannon, käytön, kunnossapidon, energiankulutuksen ja kierrätyksen, ja täten vaikuttaa päästöjen ja kustannusten vähentämiseen ajan myötä. Ruotsin sementtiteollisuudella on CO2-päästöille nollavisio vuoteen 2030 mennessä. Sementinvalmistuksen päästöt syntyvät kalkkikiven kuumentamisesta, joka vapauttaa CO2:a. Sementtiteollisuus tekee aktiivisesti työtä saavuttaakseen ilmastotavoitteensa, muun muassa energiatehokkuustoimilla, biopolttoaineilla ja hiilidioksidierottelutekniikalla.

Betoniyritykset työskentelevät valmistusohje- ja materiaalioptimoinnin, kuljetuksen ja tuotantoprosessien parissa. Sekä sementti- että betoniyritykset työskentelevät lisäksi yhä enenevässä määrin eri tyyppisten vaihtoehtoisten sidosaineiden parissa kehittääkseen valmistusohjeen, joka on vähemmän ilmastovaikutteinen. Muun muassa käytetään kuonaa ja lentotuhkaa, jotka ovat jätteiden energiakierrätyksen sivutuotteita. Lisäksi betonirakennus imee jopa 300 000 tonnia CO2:a vuosittain jo ainoastaan Ruotsissa, mikä on merkillepantavaa elinkaariajattelun näkökulmasta.

 

Kestävän puun käyttöä lisäämällä materiaalina rakentamisessa teemme rakentamisesta ajan myötä ympäristöystävällisempää. Tämä tarkoittaa esimerkiksi teräksen ja betonin vaihtamista toiseen materiaaliin, jonka valmistus synnyttää vähemmän päästöjä. Itse puurakennustyö on resurssitehokkaampaa, sillä rakennukset painavat vähemmän ja vaativat kevyemmät perustukset.

 

Jos kyseessä on usean perheen talo, jonka on tarkoitus kestää 50 vuotta, rakennus itsessään vastaa 40 prosentista kaikista hiilidioksidipäästöistä. Kaiken kaikkiaan materiaalituotannolla on suurin ilmastovaikutus. Siksi materiaalivalinta on keskeinen tekijä. Kahden samankokoisen usean perheen talon elinkaarianalyysissä, toinen betonista ja toinen massiivipuusta, olivat puutalon päästöt puolet betonitalon päästöistä. Silti vain yksi kymmenestä moniasuntoisesta talosta rakennettiin puurunkoisena vuonna 2016 Ruotsissa. Palomääräykset ovat pitkään olleet este asuintalojen rakentamiseksi puusta, mutta Kuninkaallisen teknillisen korkeakoulut edustajat Tukholmassa ovat myös todenneet, että osaamattomuus suurelta osin on syy siihen, ettei puu suurten rakenteiden rakennusmateriaalina ole saanut jalansijaa.

 

Keskiryhmän mielestä uudistettujen määräysten ja koulutuksen lisäksi täytyy Pohjoismaiden myös priorisoida puu rakennusmateriaalina virallisessa päätöksenteossa. Kanadan säännöstö Wood First Act, joka tarkoittaa puun valitsemista laajalti kaikessa julkisessa rakentamisessa ensisijaisesti, tuli voimaan jo vuonna 2009. Suomen ympäristöministeriön puurakentamisohjelma vuodelta 2016, joka nyt on pidennetty vuoteen 2021, tekee puusta Suomen innovaatiotyöhön sisällytetyn osan rakentamisen pienemmän ilmastojäljen ja rakennusten lämmityksen vuoksi. Tämä on askel oikeaan suuntaan osaamisen, innovaatioiden ja etenkin tulevaisuuden rakennusten pienemmän ilmastokuormituksen edistämiseksi.

 

Rakentaaksemme edelleen ja ennen kaikkea rakentaaksemme uudelleen tarvitsemme ilmastoviisaan yhteiskunnan: paremman rakentamisen ja rakennusten käytön EU:ssa tulisi vaikuttaa 42% lopulliseen energiankäyttöömme, noin 35% kasvihuonekaasupäästöihin ja enemmän kuin 50% kaikkiin käytettyihin materiaaleihin. Tämän pitäisi tuottaa myös jopa 30% vedensäästö. EU-komissio on julistanut, että olemassa oleva rakennuskantaa on korjattava 2% vuosivauhdilla.

 

 

Nuuk 12. syyskuuta 2018

Rasmus Ling

Bertel Haarder

Arto Pirttilahti

Axel Jonsson

Staffan Danielsson

Silja Dögg Gunnarsdóttir

Lars Tysklind

Heidi Greni

Stina Bergström

Eva Biaudet

Jenis av Rana

Guðmundur Ingi Kristinsson

Krista Mikkonen

Axel Jonsson

Katri Kulmuni

Mikael Staffas

Hanna Halmeenpää

Johanna Karimäki

Anna Kolbrun Arnadóttir

Peter Östman

Tore Storehaug
Matti Vanhanen
Anna-Maja Henriksson

Antti Kurvinen

Willfred Nordlund