Toimintasuunnitelma

Pohjoismaiden neuvoston Keskiryhmän toimintasuunnitelma vuodelle 2021

Koronakriisi vuoden 2020 aikana paljastanut pohjoismaisen yhteistyön puutteita ja ongelmia. Keskiryhmä ehdottaa, että Pohjoismaat tekisivät yhteisen selvityksen analysoidakseen miten rajaesteet voitaisiin poistaa ja miten Pohjoismaiden välisten rajojen sulkemisilta voitaisiin välttyä kriisitilanteissa. Keskiryhmä haluaa lisäksi, että pohjoismainen koronakomissio arvioi käynnissä olevan pandemian hallinnan onnistumista ja antaa ehdotuksia, miten Pohjoismaiden välistä yhteistyötä voitaisiin hyödyntää tulevien pandemioiden torjunnassa ja seurausten lieventämisessä.

Pandemia on muuttanut Pohjoismaiden neuvoston kokousjärjestelyitä. Kokouksia on pidetty etäkokouksina ja kokouksia on järjestetty useammin. Yleisesti voidaan sanoa, että pandemia on johtanut uuteen pohjoismaisen yhteistyön aikakauteen. Digitaaliset ratkaisut mahdollistavat kokousten järjestämisen useammin ja vähentävät matkustusta. Samalla pohjoismaisen yhteistyön ydin on uhattuna, mikäli fyysisten kokousten järjestämisen mahdollisuutta ei säilytetä digitaalisten kokousten rinnalla. Tasapainolla digitaalisten ja fyysisten kokousten välillä on strateginen merkitys pohjoismaiselle yhteistyölle.

Vuonna 2021 keskiryhmä

  • Työskentelee sen puolesta, että Pohjoismaat ottavat opiksi koronakriisistä ja nostavat yhteisen kriisivalmiuden kokonaan uudelle tasolle
  • Haluaa vaikuttaa talouden kestävään palautumiseen koronakriisistä
  • Jatkaa digitaalisiin kokouksiin panostamista pohjoismaisessa yhteistyössä. Ryhmä haluaa kuitenkin samalla säilyttää pohjoismaiselle yhteistyölle keskeiset fyysiset ryhmä- ja valiokuntakokoukset.
  • Säilyttää johtavan roolinsa Pohjoismaiden neuvostossa Bertel Haarderin (V) toimiessa neuvoston presidenttinä.

Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunta

Keskiryhmä tulee vuoden 2021 aikana seuraamaan tarkasti Pohjoismaiden ministerineuvoston budjettiuudistuksen vaikutuksia, etenkin kulttuuri-, koulutus- ja tutkimusalan leikkauksia.

Keskiryhmä jatkaa työtä sen eteen, että Pohjoismaiden rajojen yli olisi helppo tehdä töitä, muuttaa ja kouluttautua. Keskiryhmä haluaa tulevana vuonna keskittyä koulutuskysymyksiin, erityisesti lasten ja nuorten kielten ymmärtämiseen. Keskiryhmä haluaa lisäksi vahvistaa vähemmistökielten asemaa, erityisesti koulutusalalla. Valiokunta haluaa tämän asian yhteydessä kuulla vähemmistökieliä puhuvia henkilöitä saadakseen ideoita ja parannusehdotuksia. Kielten keskinäinen ymmärtäminen on tärkeää Pohjoismaiden väliselle yhteistyölle.

Keskiryhmälle on erityisen tärkeää, että ammattipätevyyksiä voi käyttää kaikissa Pohjoismaissa. Tämän takia haluamme jatkaa työtä rajaesteiden poistamisen puolesta, sillä esteet vaikeuttavat pohjoismaisten opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta. Haluamme myös jatkaa työtä Pohjoismaiden välisen geoblokkauksen poistamiseksi.

Vuonna 2021 keskiryhmä

  • Seuraa tarkasti Pohjoismaiden ministerineuvoston kulttuuri-, koulutus- ja tutkimusalan budjettileikkausten vaikutuksia.
  • Edistää opiskelijoiden liikkuvuutta Pohjoismaissa ja ammattipätevyyksien vastavuoroista tunnustamista.
  • Työskentelee edelleen geoblokkauksen poistamiseksi Pohjoismaiden väliltä.
  • Edistää pohjoismaisten kielten keskinäistä ymmärrystä lasten ja nuorten keskuudessa.
  • Haluaa lisätä tietämystä pohjoismaisista vähemmistökielistä.
  • Haluaa edistää elinikäistä oppimista ja ammatillista uudelleenkouluttautumista.

Kestävä Pohjola -valiokunta

Keskiryhmä näkee kiertotalouden ja vihreän muutoksen vuosisadan mahdollisuutena Pohjoismaille. Pohjoismaiden on oltava kestävän kehityksen ja vihreän muutoksen eturintamassa niin EU-tasolla kuin kansainvälisesti. Vuonna 2021 Keskiryhmä tulee keskittymään eri näkökulmiin näissä kahdessa asiassa.

Keskiryhmä tulee jatkamaan aloitteiden tekemistä siitä, miten Pohjoismaat voisivat lisätä ilmastonieluja innovaatioiden avulla. Keskiryhmä jatkaa myös työtä sen eteen, miten älykkäillä suunnitteluratkaisuilla ja puurakentamisella voidaan vähentää ilmastovaikutuksia. Keskiryhmä haluaa, että Pohjoismaissa annetaan kuluttajille ja yrityksille mahdollisuus osallistua kiertotalouteen lisäämällä materiaaliseurantaa, selkeimmillä standardeilla ja käytettyjen materiaalien yhteisillä markkinoilla.

Keskiryhmä haluaa varmistaa, että Pohjoismaat laativat tuulivoimaloista tulevien jätteiden käsittelyä koskevan yhteisen strategian sitä mukaa kun voimaloiden laitteistoa uudistetaan. Keskiryhmä haluaa, että Pohjoismaille, niin Pohjoismaiden neuvoston kuin pohjoismaalaisten europarlamentaarikkojen kautta, annetaan aktiivinen rooli EU:n yhteisen arktisen strategian päivityksessä. Strategiassa tulee olla selkeitä kestävyys- ja ympäristötavoitteita.

Keskiryhmän painopistealueet vuonna 2021

  • Innovatiivisten hiilinielujen kehittäminen Pohjoismaissa.
  • Suunnittelun ja puurakentamisen avulla kestävämpi ja materiaaleja kierrättävämpi rakennusala, alueelliset erot huomioon ottaen.
  • Käytettyjen materiaalien yhteismarkkinoiden, selkeämpien tuotestandardien sekä tuotteiden korjattavuutta koskevan takuun kehittäminen.
  • Yhteispohjoismaisen strategian kehittäminen tuulivoimaloista tulevien jätteiden käsittelystä sitä mukaa kun voimaloiden laitteistoa uudistetaan.
  • Osallistuminen EU:n arktisen strategian päivitykseen liittyvään prosessiin.

Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunta

Keskiryhmä työskentelee vahvan ja tehokkaan pohjoismaisen yhteistyön puolesta terveyden, tasa-arvon ja hyvinvoinnin hyväksi.

Terveysalalla pyrimme edistämään sähköisten terveyspalveluiden harmonisointia Pohjoismaissa, jotta Pohjoismaiden kansalaiset voisivat käyttää reseptejä, lähetteitä ja lääkkeitä kaikkialla Pohjoismaissa.

Lisäksi haluamme keskittyä sosiaaliturvaoikeuksien yhdenmukaistamiseen Pohjoismaissa, jotta työmatkaliikenne rajojen yli helpottuisi.

Viimeisimpänä mutta ei vähäisimpänä haluamme keskittyä tasa-arvo-ongelmiin Pohjoismaissa. On keskityttävä erityisesti nuorten naisten sorron ja turvattomuuden torjumiseen sekä suuremman läpinäkyvyyden varmistamiseen sukupuolten välisissä palkkaeroissa ja johtotehtäviin etenemisissä.

Keskiryhmä aikoo vuonna 2021

  • Edistää sähköisen tunnistautumisen (e-ID) käyttöönottoa Pohjoismaiden rajojen yli.
  • Työskennellä sähköisen potilaskertomusjärjestelmän perustamisen puolesta, joka varmistaisi potilasturvallisuuden ja paremman sairaanhoidon Pohjoismaissa.
  • Työskennellä pohjoismaisen harmonisoidun hyvinvointitason säilyttämisen puolesta EU-jäsenyydestä riippumatta.
  • Että tasa-arvo-ongelmiin puututaan, erityisesti kun on kyse sorrosta ja syrjinnästä työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa.
  • Torjua antibioottiresistenssiä tehokkaammalla EU-lainsäädännöllä.

Kasvu ja kehitys Pohjolassa -valiokunta

Keskiryhmä haluaa työskennellä avoimen, innovatiivisen, vihreän ja kilpailukykyisen Pohjolan puolesta. Teemme töitä turvataksemme ja kehittääksemme yhteisiä pohjoismaisia työmarkkinoita. Työ ammatillisten pätevyyksien validisoimisen puolesta on erityisen tärkeää.

Keskiryhmä työskentelee vahvistaakseen maiden välisiä poikittaisia liikenneväyliä, tavoitteena tehokkuus ja ajantasaisempi teknologia.

Keskiryhmä näkee myös mahdollisuuksia kestävän matkailun edistämisessä, sekä pohjoismaisen rakennusteollisuuden koordinoinnissa ja harmonisoinnissa.

Vuonna 2021 keskiryhmä työskentelee

  • Sen puolesta, että kellojen siirtämisestä luopuminen johtaisi siihen, että Pohjoismaat (pois lukien Islanti, Färsaaret ja Grönlanti) kuuluisivat tulevaisuudessa samaan aikavyöhykkeeseen.
  • Sen puolesta, että pohjoismainen näkökulma huomioitaisiin Pohjoismaiden uudistaessa henkilötunnusjärjestelmiään.
  • Yhteispohjoismaisen maksumarkkinan puolesta (rajojen yli toimiva MobilePay).
  • Yhteisten työmarkkinoiden kehittämisen puolesta.
  • Kestävien rajat ylittävien liikenneratkaisujen puolesta.
  • Kestävän turismin puolesta.
  • Yhteisesti tunnustettujen opiskelija-alennusten puolesta julkisissa liikennevälineissä.
  • Pohjoismaisen rakennusteollisuuden harmonisoinnin puolesta
  • Ammattipätevyyksien rajat ylittävän tunnustamisen puolesta.

Puheenjohtajisto

Keskiryhmä kannattaa Pohjoismaiden ulko- ja puolustuspoliittisen virallistamista. Lisäksi Keskiryhmä haluaa, että Pohjoismaiden valmius- ja varautumisyhteistyö – erityisesti pandemian jälkeen – nostetaan samalle tasolle kuin Pohjoismaiden ulko- ja puolustuspoliittinen yhteistyö. Tämän takia Keskiryhmä haluaa seurata Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2019 lopussa hyväksytyn yhteiskuntaturvallisuusstrategian suosituksia.

Keskiryhmä haluaa, että Pohjoismaat ovat varautuneita ja kohtaavat tulevaisuuden kriisit yhdessä. Koronakriisissä ja vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana toimittiin täysin päinvastoin; Pohjoismaat sulkivat rajansa ja valitsivat hyvin erilaiset strategiat kriisiin suhteen eikä Pohjoismaiden välillä käyty käytännössä minkäänlaisia etukäteiskonsultaatioita.

Pohjoismaisen EU-yhteistyön edistäminen on edelleen yksi Keskiryhmän ensisijaisista tavoitteista. Visiomme on, että Pohjoismailla olisi yhteisiä tavoitteita, joita yritämme yhdessä edistää EU:ssa. Tämä tarkoittaa vähintään sitä, että Pohjoismaat ilmoittaisivat toisilleen EU-päätöksiin liittyvistä kannoistaan. Joissain tapauksissa maiden täytyy tukea toisiaan asioissa, jotka ovat jollekin maalle ratkaisevan tärkeitä mutta muille vähemmän tärkeitä.

Jotta voisimme paremmin käsitellä Pohjoismaiden EU-sitoumuksiin liittyviä kysymyksiä, tulisi Pohjoismaiden neuvoston jatkossakin panostaa siihen, että EU on tärkeällä sijalla puheenjohtajistossa ja erityisesti valiokunnissa.

Keskiryhmän mielestä Pohjoismaiden on osoitettava enemmän solidaarisuutta toisiaan kohtaan, jotta voimme saavuttaa sellaisia asioita, joihin emme kykene yksin niin EU-tasolla kuin kansainvälisillä foorumeilla. Yksi tapa olisi vahvistaa ministereiden sitoutumista pohjoismaiseen yhteistyöhön.

Keskiryhmän keskeinen tavoite EU:n arktisen politiikan uudistamiseen liittyen on, että Pohjoismaat toimisivat yhdessä arktiseen politiikkaan liittyvissä kysymyksissä.

Keskiryhmän painopistealueet vuonna 2021

  • Enemmän painoarvoa yhteiskuntaturvallisuudelle pohjoismaisessa yhteistyössä
  • Parempi Pohjoismaiden välinen koordinointi EU-asioissa
  • Ministereiden korkeampi läsnäolo ja osallistuminen pohjoismaiseen yhteistyöhön
  • EU:n arktisen politiikan uudistus

Kokousajankohdat 2021

Mötestidpunkter i 2021

Huom! Kokousajat voivat muuttua koronapandemiasta johtuen

25. tammikuuta, digitaalinen ryhmäkokous sekä hallituksen kokous

12. huhtikuuta, digitaalinen ryhmäkokous (kevätkokous) sekä hallituksen kokous

28. kesäkuuta, Oslo, ryhmäkokous Pohjoismaiden neuvoston teemaistunnon yhteydessä

4.-5. syyskuuta, Ruotsi, kesäkokous

6. syyskuuta, Ruotsi, ryhmäkokous ja hallituksen kokous

1. marraskuuta, Kööpenhamina, ryhmäkokous (syyskokous) sekä hallituksen kokous Pohjoismaiden neuvoston istunnon yhteydessä

 

 

AIKAISEMPIA TOIMINTASUUNNITELMIA

Pohjoismaiden neuvoston Keskiryhmän toimintasuunnitelma vuodelle 2020
Tulevana vuonna Keskiryhmä, lähtökohtanaan näkemys Pohjoismaista maailman integroituneimpana alueena, haluaa työskennellä vahvistaakseen pohjoismaista yhteenkuuluvuutta ja hyötyä.
Keskiryhmällä on joukko prioriteetteja Pohjoismaiden neuvoston neljässä valiokunnassa ja puheenjohtajistossa. Ne esitellään alla.

Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunta
Keskiryhmä arvostaa työtä rajaesteiden poistamiseksi Pohjoismaissa. Tämä pätee myös koulutuksen ja kulttuurin aloihin, joissa etenkin geoblokkaus ja koulutus, jota ei vastavuoroisesti tunnusteta, luovat kulttuurisia ja fyysisiä esteitä Pohjoismaissa. Kun koulutuspätevyyksiä ei tunnusteta, estetään pohjoismaisten opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta.
Geoblokkaus-kysymys on Keskiryhmässä korkealle priorisoitu. Olemme Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunnassa esittäneet jäsenehdotuksen, jossa olemme vaatineet geoblokkauksen lopettamista ja saimme asialle laajaa tukea. Keskiryhmän jäsenille valiokunnassa on myös tärkeää, että vastavuoroisesti tunnustettu koulutus on keskiössä.
Kolmas Keskiryhmän työn painopiste Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunnassa on lasten ja nuorten pohjoismaisen kielen ymmärrys Pohjoismaissa. Nykyään tästä ollaan voimakkaasti perääntymässä. Keskinäinen kielen ymmärtäminen on tärkeää pohjoismaiselle yhteenkuuluvuudelle ja Pohjoismaiden väliselle yhteistyölle tulevaisuudessa.
Lopuksi, Keskiryhmä haluaa työskennellä pohjoismaisen kulttuurin, koulutuksen ja tutkimuksen strategisen katsauksen puolesta. Sen pitäisi sitten muodostaa lähtökohta toimialan työlle ja prioriteeteille.

Yhteenvetona Keskiryhmä haluaa asettaa seuraavat prioriteetit valiokunnan osalta:
– Poistaa geoblokkaus Pohjoismaissa.
– Edistää opiskelijoiden liikkuvuutta Pohjoismaissa ja koulutuspätevyyksien vastavuoroista tunnustamista.
– Kasvattaa pohjoismaista kielen ymmärrystä lasten ja nuorten parissa, erityisesti vahvalla Pohjoismaiden tukemisella kouluissa.
– Mahdollistaa vähemmistökielten säilyminen.
– Koko kulttuuri-, koulutus- ja tutkimusalan sisältävä strateginen katsaus.

Kasvu ja kehitys Pohjolassa -valiokunta
Keskiryhmä haluaa työskennellä innovatiivisten, vihreiden ja kilpailukykyisten Pohjoismaiden puolesta. Haluamme nostaa esiin työn yhteisten pohjoismaisten työmarkkinoiden luomiseksi, missä työ ammatillisten pätevyyksien validisoimiseksi on erityisen tärkeää.
Keskiryhmä työskentelee vahvistaakseen maiden välisiä poikittaisia liikenteen solmukohtia, joissa tulisi huomioida tehokkuus ja päivitetty tekniikka. Kestävän matkailun edistämiseen on myös perusteita Pohjoismaissa.
Ajankohtainen prosessi Pohjoismaissa on juuri nyt myös pohjoismaisen rakennusteollisuuden koordinointi ja harmonisointi. Jorma Ollilan raportti Vahva tänään, vahvempi huomenna (2017), jossa esitettiin etenemissuunnitelma Pohjoismaiden yhteistyölle huomisen energiaratkaisuissa, tarjoaa lähtökohdan Keskiryhmän työlle energiakysymyksissä.

Keskiössä:
– Rajat ylittävät liikenneratkaisut.
– Kestävä turismi, ja yhteisesti tunnustetut opiskelija-alennukset julkisissa liikennevälineissä.
– Rakennusteollisuuden harmonisointi.
– Ammattipätevyyksien hyväksyntä ja yhteisten työmarkkinoiden kehittäminen.
– Yhteisen työnvälityksen kehittäminen, Nordjobbin pohjalta.
– Uusiutuva energia.

Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunta
Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunnassa Keskiryhmä työskentelee vahvan ja tehokkaan pohjoismaisen yhteistyön puolesta terveyden, tasa-arvon ja hyvinvoinnin hyväksi.
Terveystoimialan puitteissa pyrimme luomaan e-potilaskertomusjärjestelmän, jonka avulla Pohjoismaiden kansalaiset voivat käyttää reseptejä, lähetteitä ja lääkkeitä kaikkialla Pohjoismaissa. Erityisesti huomioitava, että kasvava terveys- ja hyvinvointiyhteistyö EU:ssa ei luo terveyskuilua Pohjoismaiden välille riippuen siitä, ovatko ne EU:n jäseniä vai eivät.
Lisäksi valiokunnan tulisi keskittyä sosiaaliturvaoikeuksien yhdenmukaistamiseen Pohjoismaissa. Keskiryhmän työlle hyvinvointivaliokunnassa tällä on erityistä merkitystä esimerkiksi sairaanhoitajien ja lääkäreiden osalta, jotka työskentelevät yli rajojen.
Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, valiokunta haluaa keskittyä tasa-arvo-ongelmiin Pohjoismaissa. Tässä keskitytään erityisesti nuorten naisten sorron ja turvattomuuden torjumiseen sekä suuremman läpinäkyvyyden varmistamiseen liittyen sukupuolieroihin palkoissa ja johtajavastuissa.

Konkreettisesti aiomme:
– Työskennellä sähköisen potilaskertomusjärjestelmän puolesta, joka varmistaisi potilasturvallisuuden ja paremman sairaanhoidon Pohjoismaissa.
– Työskennellä Pohjoismaisen harmonisoidun hyvinvointitason säilyttämisen puolesta riippumatta EU-jäsenyydestä.
– Että sosiaaliturvajärjestelmän saavutettavuus vahvistuu kaikkialla Pohjoismaissa
– Että tasa-arvo-ongelmiin puututaan, ei vähiten silloin, kun on kyse sorrosta ja syrjinnästä työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa.

Kestävä Pohjola -valiokunta
Keskiryhmä näkee kiertotalouden ja vihreän muutoksen vuosisadan mahdollisuutena Pohjoismaille.
Pohjoismaiden on oltava kestävän kehityksen ja vihreän muutoksen eturintamassa. 2020 Keskiryhmä tulee keskittymään eri näkökulmiin näissä kahdessa asiassa.
Keskiryhmä tulee korostamaan ehdotuksia siitä, kuinka Pohjoismaat voivat innovaatioilla päästä esille ilmastoasiassa. Keskiryhmä jatkaa myös työtä sen eteen, miten älykkäällä suunnittelulla ja puurakentamisella voidaan vähentää ilmastovaikutuksia. Keskiryhmä haluaa, että meillä Pohjoismaissa annetaan kuluttajille mahdollisuus osallistua vihreään muutokseen, ja että kuluttajansuojaa ja työtä antibioottiresistenssin torjumiseksi jatketaan Euroopan parlamentissa.

Keskeiset osa-alueet:
– Innovatiivisten hiilinielujen kehittäminen Pohjoismaissa.
– Suunnittelun ja puurakentamisen avulla kestävämpi ja materiaaleja kierrättävämpi rakennusala, alueelliset erot huomioon ottaen.
– Tuotteiden elinkaaren pidentäminen ja takuu tuotteiden korjattavuudesta.
– Kuluttajansuojaan ja antibioottiresistenssiin liittyvien pohjoismaisten linjauksien lobbaus.

Puheenjohtajisto
Laaja turvallisuus, pohjoismainen EU-koordinointi ja Pohjoismaiden hallitusten vahva sitoutuminen. Nämä ovat keskiryhmän työn tavoitteet puheenjohtajistossa vuonna 2020.
Keskiryhmä edistää edelleen laajaa turvallisuuskäsitettä pohjoismaisessa yhteistyössä puheenjohtajiston yhteiskuntaturvallisuuden komiteasta Pohjoismaiden neuvoston istunnolle.
Edistääkseen pohjoismaista vaikutusvaltaa EU:ssa Keskiryhmä tulee vaikuttamaan, jotta Pohjoismaiden ministerit puhuvat keskenään enemmän ja useammin ennen EU:n ministerikokouksia. Kokemus osoittaa, että koordinoidessamme panoksiamme, Pohjoismaat voivat saada paljon huomiota ideoilleen ja aloitteisiinsa. Keskustelu keskenään ennen tärkeitä kansainvälisiä kokouksia on kustannustehokas ja ei-byrokraattinen tapa saavuttaa enemmän pohjoismaista vaikutusvaltaa maailmassa
Samoin on tärkeää, että Pohjoismaiden ministerien läsnäolo Pohjoismaiden neuvostossa vahvistuu. Pohjoismaiden yhteisiä voimia on jatkuvasti puolustettava ja kehitettävä – tämä edellyttää alueen kaikkien hallitusten vahvaa sitoutumista.
Rajaesteet ovat edelleen tärkeä prioriteetti Keskiryhmälle. Usein nämä ovat suhteellisen pieniä byrokraattisia esteitä, jotka voi poistaa joko suoraan asianomainen viranomainen tai vastuullisen ministerin poliittisella päätöksellä asettamalla etusijalle Pohjoismaiden rajaton alue.
Tilanne maailmalla vaatii kiinnittämään erityistä huomiota Pohjoismaiden ja itsehallinnollisten alueiden sekä Kiinan, Yhdysvaltojen ja Venäjän diplomaattisuhteisiin. Pohjoismaiden on varmistettava, että arktisia alueita hoidetaan myös tulevaisuudessa kestävästi ja paikallisia intressejä ajatellen, ja että arktisten alueiden kokonaisturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota.

Keskiössä:
– Turvallisuus laajasti tarkoitettuna.
– Pohjoismainen koordinointi ennen EU:n ministerikokouksia.
– Pohjoismaiden hallitusten vahva sitoutuminen.
– Rajaesteet, saaden toimialakohtaiset ministerit priorisoimaan Pohjoismaat.
– Kestävyys ja turvallisuus arktisilla alueilla.

 

Kokousajankohdat 2020
28. tammikuuta, Tanska
30.-31. maaliskuuta, Suomi (Teemaistunto)
22.-23. kesäkuuta, valiokuntakokoukset
XX. elokuuta, Keskiryhmän kesäkokous
14.-15. syyskuuta, Norja
26.-29. lokakuuta, Reykjavik, Islanti (Istunto)

 

Aiempia toimintasuunnitelmia

 

Toimintasuunnitelma Pohjoismaiden neuvoston Keskiryhmälle vuodelle 2019
Keskiryhmä haluaa nähdä suurempaa synenergiaa ja kokonaisajattelua eri asia-alueiden välillä. Agenda
2030 edellyttää toimenpiteitä hyvinvoinnissa ja kestävyydessä, jotka vaativat monialaista yhteistyötä. Koska
Keskiryhmä näkee potentiaalin synenergiassa, niin ryhmä aikoo lähestyä asioita useammasta kuin yhdestä
näkökulmasta.

Geoblokkaus ja kielenymmärrys
Vuonna 2019 Keskiryhmä jatkaa työtä poistaakseen geoblokkauksen, joka estää pohjoismaiden kansalaisia
näkemästä naapurimaiden digitaalisia tv-ohjelmia. Geoblokkaus muodostaa laajan esteen vastavuoroiselle
kielenymmärrykselle ja kulttuurivaihdolle Pohjoismaissa. Näitä voidaan edistää myös varhaisella
panostuksella kouluissa sekä edistämällä opiskelijoiden ja tutkijoiden liikkuvuutta pohjoismaisissa
yliopistoissa.

Painopisteet:
– Geoblokkauksen poistaminen, pohjoismaisten tv-sarjojen yhteistuotanto
– Lisääntynyt pohjoismaisten opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa ja taattu kansainvälisten opiskelijoiden
vastaanottaminen, jotka omassa kotimaassaan ovat haavoittuvaisessa tilanteessa
– Varhaiset panostukset pohjoismaiseen kielenymmärrykseen kouluissa

Energiaturvallisuus, rautatiet ja hiilen talteenotto
Keskiryhmä työskentelee vuonna 2019 edelleen Jorma Ollilan raportin parissa ja toivoo saavansa monelta
kantilta valaistusta energiaturvallisuuskysymykseen. Lähtien siitä, kuinka Pohjoismaat voivat tehdä
parempaa yhteistyötä tuottaakseen tarpeeksi kestävää energiaa ja päätyen yhteiskunnan
turvallisuusnäkökulmaan. Kuljetustoimialalla meillä on erityisenä tarkastelun kohteena raja-alueet ja
toimivat yhteydet, erityisesti rautatiet. Edelleen jatkamme työtä Hyperloop:n parissa. Lisäksi
työskentelemme edistääksemme pohjoismaista yhteistyötä hiilen talteenoton ja varastoinnin
laajentamiseksi.

Painopisteet:
– Energiaturvallisuus – kestävä energiantuotanto ja yhteiskuntaturvallisuus
– Toimivat kuljetukset raja-alueilla, erityisesti rautatiet
– Pohjoismainen yhteistyö hiilen talteenotossa ja varastoinnissa

Kiertotalous ja vihreä muutos
Keskiryhmä näkee kiertotalouden ja vihreän muutoksen vuosisadan mahdollisuutena Pohjoismaille.
Pohjoismaat voivat olla kestävyystyön ja vihreän muutoksen edelläkävijöitä. Vuoden 2019 aikana
Keskiryhmä keskittyy näiden kahden eri näkökohtiin. Tulemme lisäksi jatkamaan työtä Pohjoismaiden
Vihreän Pankin puolesta, joka voi tulevaisuudessa rahoittaa asiaankuuluvia aloitteita nimetyiltä
toimialueilta. Keskiryhmä nostaa esiin ehdotuksen, kuinka Pohjoismaat voivat pienentää
ilmastokuormitusta. Keskiryhmä haluaa, että me Pohjoismaissa hyödymme maanviljelyn ja kuljetuksen
potentiaalista ilmastotyössä ja vihreästä muutoksesta.

Painopisteet:
– Pohjoismainen Vihreä Pankki
– Kestävä rakentaminen
– Ruokaturvallisuus vaihtuvien sääolosuhteiden valossa
– Innovatiiviset ratkaisut Itämeren rehevöitymisen torjumiseksi
– Lentopolttoaineiden kehitys Pohjoismaissa
– Vety- ja CO2-varastointi – pohjoismainen hanke ilmastonmuutoksessa
– Muovijätekeräys ja muovistrategian täytäntöönpano
– Muovituotteiden julkiset hankinnat

Rajat ylittävä hoito, e-identiteetti, yhdenvertaisuus ja siviilioikeudellinen yhteistyö
Keskiryhmän työ Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivaliokunnassa ottaa lähtökohdakseen YK:n
kestävyystavoitteen Agenda 2030:n, sen vaikutukset sosiaaliseen kestävyyteen, jota leimaa suvaitsevaisuus,
luottamus, osallisuus ja ihmisten samanarvoisuus. Tätä aiomme erityisesti soveltaa kolmella osa-alueella
tulevan toimintavuoden aikana.
Ensimmäinen käsittelee rajat ylittävää hoitoa, kehitetyn e-terveyden edistämistä, sairaanhoidon resurssien
yhteiskäyttöä raja-alueilla ja muodostuvien rajaesteiden vastustamista. Erityinen yhdistävä työkalu on
rakenteilla oleva yhteinen e-henkilöllisyys, joka avaa monia mahdollisuuksia rajat ylittäville toimille
Pohjoismaissa.
Toinen fokus Keskiryhmän työssä on yhdenvertaisuus ja sen potentiaali katalysaattorina
kasvulle pohjautuen OECD:n raporttiin Is the last mile the Longest? – Economic gains from Gender Equality
in Nordic Countries. Yhdenvertaisuus, samoilla edellytyksillä ja syrjinnästä tai hyväksikäytöstä vapaana, on
universaali oikeus, jonka kaikki Pohjoismaiden kansalaiset ansaitsevat.
Keskiryhmän kolmas prioriteetti liittyy siviilioikeudellisten yhteistyömuotojen edistämiseen. Pohjoismainen
oikeudellinen yhteistyö, joka pantiin alkuun Helsingin sopimuksella vuonna 1962, on löyhentynyt ja
painopisteen on nähty siirtyvän EU-oikeuteen. Olemme sitä mieltä, että edistääksemme jälleen integroitua
pohjoismaista lainsäädäntötyötä erilaiset pohjoismaiset oikeustietokannat on tuotava saataville yhteistä
valmistelutyötä varten. Tämä voisi myös edesauttaa uusien rajaesteiden torjumisessa ja parantaa yhteyksiä
oikeudellisten instanssien välillä Pohjoismaissa.
Lisätäkseen tehokkaasti pohjoismaisten hyvinvointikeskusten palveluiden ja tietämyksen käyttöä
terveyden- ja sairaanhoidon kehittämisessä, ennaltaehkäisevä kansanterveystyö sekä Pohjoismaiden
integraatio.

Painopisteet:
– Rajat ylittävä hoito ja e-henkilöllisyys
– Yhdenvertaisuus
– Pohjoismainen yhteistyö siviilioikeuden osa-alueella

Laaja turvallisuus, pohjoismainen EU-koordinaatio ja saksalais-pohjoismainen rauhanvälitysyhteistyö
Kesän metsäpalot ja helleaalto ovat tehneet ajankohtaiseksi kysymyksen sisäisestä turvallisuudesta – tai
yhteiskuntaturvallisuudesta – joka on ollut tärkeä aihe Keskiryhmälle pitkään. Keskiryhmä jatkaa laajan
turvallisuuskäsitteen edistämistä pohjoismaisessa yhteistyössä työskentelemällä sen puolesta, että
Pohjoismaiden neuvoston istuntoon saadaan esille erillinen selonteko yhteiskuntaturvallisuudesta, sekä
ehdottamalla ”Stoltenberg II”:sta – toisin sanoen raporttia, joka kattaa pohjoismaisen turvallisuuspoliittisen
yhteistyön laajasti ymmärrettynä.
Edistääkseen pohjoismaista vaikutusvaltaa EU:ssa tulee Keskiryhmä vaikuttamaan sen puolesta, että
Pohjoismaiden ministerit puhuvat keskenään enemmän ja useammin ennen EU:n ministerikokouksia.
Kokemukset osoittavat, että Pohjoismaat, kun koordinoimme panoksemme, voivat saavuttaa tukea
ideoillemme ja aloitteillemme. Keskenään puhuminen ennen tärkeitä kokouksia on kustannustehokas ja
epäbyrokraattinen tapa saavuttaa enemmän pohjoismaista vaikutusvaltaa maailmassa.
Vuonna 2016 laittoi Keskiryhmä vauhtiin ajatuksen pohjoismaisesta rauhanvälitysyhteistyöstä. Ajatus on
saanut hyvän vastaanoton sekä Pohjoismaiden neuvostossa että ulkopuolisilta tahoilta. Maa, joka voisi
soveltua yhteistyöhön, on Saksa, mahdollisesti saksalais-pohjoismaisen rauhanvälityskumppanuuden
muodossa. Tämä on jotain, mitä Keskiryhmä tulee tarkastelemaan ja rakentamaan eteenpäin vuonna 2019.
Rajaesteet ovat edelleen korkea prioriteetti Keskiryhmälle. Usein tämä käsittään suhteellisen pieniä
byrokraattisia esteitä, jotka voi poistaa joko vastuussa oleva viranomainen suoraan tai vastuussa olevan
ministerin poliittinen päätös, jolla asetetaan etusijalle pohjoismainen rajaton alue.

Painopisteet:
– Turvallisuus laajasti ymmärrettynä
– Pohjoismainen koordinaatio ennen EU:n ministerikokouksia
– Saksalais-pohjoismainen rauhanvälityskumppanuus
– Rajaesteet, Pohjoismaiden asettaminen etusijalle kunkin alan ministerin toimesta

 

Kokousajankohdat
21. tammikuuta, Islanti
8. huhtikuuta, Tanska (Teemaistunto)
30. elokuuta – 1. syyskuuta, Suomi (kesäkokous)
2. syyskuuta, Suomi
28. lokakuuta, Ruotsi (Istunto)

Toimintasuunnitelma 2018

Keskiryhmä on Pohjoismaiden neuvoston viidestä puolueryhmästä suurin. Tavoitteemme on sujuva arki Pohjoismaiden kansalaisille. Haluamme, että Pohjoismaat tekevät yhteistyötä EU:ssa vapaan liikkuvuuden turvaamiseksi Pohjolassa.

Osaaminen ja kulttuuri
Keskiryhmä painottaa kulttuurin itseisarvoa ja merkitystä ihmisten hyvinvoinnille ja elinvoimalle. Odotamme Pohjoismaiden ministerineuvostolta kulttuuripoliittista selontekoa, joka sisältää raportin kulttuurin merkityksestä ihmisten väliselle yhteisymmärrykselle. Haluamme myös jatkaa työtä digitaalisten televisiopalveluiden maakohtaisten rajoitusten eli geoblokkauksen poistamiseksi Pohjoismaiden väliltä ja siten huolehtia siitä, että pohjoismaisten yleisradioyhtiöiden kanavasisällöt ovat kaikkien Pohjoismaiden asukkaiden saatavilla.

Kasvu ja kehitys
Keskiryhmä toimii sen hyväksi, että vuodelta 1982 peräisin oleva Pohjoismaiden yhteisiä työmarkkinoita koskeva sopimus päivitetään. Tämän lisäksi haluamme kiinnittää erityishuomiota ammattipätevyyksien tunnustamiseen eri Pohjoismaiden välillä. Kuljetusalalla huomion kohteena ovat raja-alueet ja toimivat yhteydet – ennen kaikkea innovatiiviset ja resurssitehokkaat liikenneyhteydet. Myös kestävä matkailu Pohjolassa ja puhdas pohjoismainen ruoka kilpailuvalttina ovat asioita, joita keskiryhmä haluaa edistää. Energia-alalla seurataan Jorma Ollilan laatiman energiaselvityksen jatkoa.

Ilmasto ja kestävä kehitys
Keskiryhmä jatkaa työtä muovijätteen ja rehevöitymisen vähentämiseksi Pohjolassa, eritoten meriympäristöissä. Erityisesti meitä kiinnostaa myös meriturvallisuuden sekä raskasöljyn kiellon edistäminen arktisilla alueilla. Energia-alalla kannatamme aloitteita, jotka edistävät Pohjoismaiden yhteisiä ja rajattomia energiamarkkinoita. Jatkamme myös työtä kuluttajien roolin vahvistamiseksi taistelussa ilmastomuutosta vastaan sekä Pohjoismaiden yhteisiä pelisääntöjä alustataloudessa jakamistalouden työvälineenä. Uusia teemoja vuonna 2018 ovat matkailun kestävät kuljetusmahdollisuudet eritoten arktisilla alueilla sekä menetelmät Itämeren rehevöitymisen torjumiseksi.

Hyvinvointi
Keskiryhmä toimii yhteispohjoismaisen sähköisen tunnistamisen hyväksymiseksi. Tällä ns. e-identiteetillä sekä ehdottamammalle sähköisellä pakkausselosteella on myös suora yhteys EU:n lainsäädäntöön.  Toimimalla pohjoismaisittain suhteessa EU:n komissioon haluamme taata, että Pohjoismaat voivat toimia näillä kahdella alalla juohevasti ja tulevaisuuteen katsoen. Terveydenhuollon alalla haluamme kannustaa pohjoismaisiin yhteistyösopimuksiin mitä tulee huippuosaamisen jakamiseen maiden välillä esimerkiksi elinsiirroissa tai vaativissa synnytyksissä Bo Könbergin raportin yleisten linjausten mukaisesti. Raja-alueilla on meille erityinen merkitys esimerkiksi mitä tulee asukkaiden mahdollisuuteen päästä
rajat ylittävän terveydenhuollon ja sairaankuljetuspalveluiden piiriin. Keskiryhmä haluaa myös seurata tarkkaan Pohjoismaiden ministerineuvostossa tehtävää työtä uusien maahanmuuttajien kotouttamiseksi. Keskiryhmä jatkaa aktiivisesti työtä tasa-arvon edistämiseksi kaikilla aloilla. Ennen kaikkea haluamme jatkossakin löytää ratkaisuja ja tehdä tiiviimpää yhteistyötä ihmiskaupan torjumiseksi esimerkiksi kysynnän pienentämiseen tähtäävin toimin.

Turvallisuus-, ulko- ja EU-politiikka
Keskiryhmä toimii ulko- ja turvallisuuspolitiikassa aktiivisesti. Jatkamme työtä Pohjoismaiden neuvoston roolin ja osaamisen vahvistamiseksi muun muassa viemällä eteenpäin ajatusta oman ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskittyvän valiokunnan perustamisesta. Lisäksi haluamme vahvistaa pohjoismaista puolustusalan yhteistyötä (NORDEFCO) ennen kaikkea tiiviimmän parlamentaariseen seurannan kautta. Meille keskeisiä kysymyksiä ovat siviilivalmius ja yhteiskunnallinen turvallisuus yhteisten hybridiuhkien kasvaessa. Kansalaisyhteiskunnan toimijoilla on turvallisen ja osallistavan yhteiskunnan ja sitä kautta ulkoisen turvallisuuden luomisessa tärkeä tehtävä. Ulkopolitiikassa painopisteemme on jatkossakin Pohjoismaiden rauhanvälitysyhteistyö sekä globaalit kestävän kehityksen tavoitteet ja Agenda 2030. Haluamme edistää Pohjoismaiden yhteistä näkemystä erilaisilla kansainvälisillä ja globaaleilla areenoilla, muun muassa EU:ssa ja YK:ssa.  EU-yhteistyö on keskiryhmän työssä tärkeää, ja tulemme osaltamme edistämään entistä tiiviimpää pohjoismaista EU-yhteistyötä Brexitin jälkeen sekä lainsäädäntöprosessin varhaisessa vaiheessa että itse lainsäädännön täytäntöönpanovaiheessa, jossa suositamme yhteispohjoismaista vaikutusten arviointia.

Kokouskalenteri
23. tammikuuta, Ruotsi
9. huhtikuuta, Akureyri, Islanti
14.–16. elokuuta, Färsaaret
12. syyskuuta, Grönlanti
29. lokakuuta, Norja